  
Suomen kolttasaamelaiset
Kolttasaamelaiset ovat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä,
jotka ovat toisen maailmansodan seurauksena menettäneet perinteiset
sukualueensa Petsamossa. Kolttasaamelaiset kuuluvat itäsaamelaisiin
sekä kielensä että perinteidensä puolesta. Kolttasaamelaiset
ovat uskonnoltaan ortodokseja. Itäisiä piirteitä on nähtävissä
myös pukeutumisessa, musiikkiperinteessä, juhla- ja tapaperinteessä
sekä ruokaperinteessä.
Kolttasaamelaiset asuvat Inarin kunnan itäosissa, Inarijärven
etelä-, kaakkois- ja koilliskulmalla, ns. koltta-alueella, mikä
on valtionmaata. Kolttasaamelaisia arvioidaan olevan tämän päivän
Suomessa noin 700 henkeä. Heistä noin kolmannes asuu koltta-alueen
ja myös saamelaisalueen ulkopuolella, eri puolilla Suomea sekä
Ruotsissa ja Norjassa. Kolttasaamelaiset ovat hakeneet uusia asuinpaikkoja
ja elinmahdollisuuksia muualta 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun suurten
muuttoliikkeiden aikaan, osa aivan viime vuosina koulutus- ja työmahdollisuuksien
puutteen vuoksi. Nuoren, koulutusta hakevan väestönosan muuttaessa
muualle ikärakenne koltta-alueen kylissä vanhenee.
Luontaiselinkeinojen - poronhoidon ja kalastuksen- osuus on viime vuosikymmeninä
huomattavasti vähentynyt. Pienporonomistus on lähes loppunut;
metsästys, kalastus ja marjastus ovat menettäneet merkitystään
elinkeinoina. Niitä harrastetaan enää kotitarpeiksi.
Uusia toimeentulonlähteitä on löydetty jonkin verran palvelualoilta,
mutta työttömyys on koltta-alueella pysyvästi korkeissa
lukemissa.
Kolttasaamelaiset ovat mukana saamelaishallinnossa asettamalla ehdokkaitaan
saamelaiskäräjävaaleihin. Sen lisäksi he jatkavat
omaa kylähallintoperinnettään valitsemalla heimolle luottamushenkilön
kolmivuotiskausittain. Kolttien kyläkokouksissa käsitellään
heimoa koskevia asioita ja annetaan niistä lausuntoja valtion ja
kunnan viranomaisille. Luottamushenkilön toimintaa hoidetaan Sevettijärvellä
sijaitsevasta toimistosta käsin.
Kolttaheimon luottamushenkilöinä ovat toimineet sodan jälkeisenä
aikana Jaakko Sverloff, Timo Titola, Matti Sverloff, Sergei Kp. Fofonoff,
Raimo Gauriloff, Pekka Fofonoff ja vuoden 2003 alusta Veikko Feodoroff.
Kolttaperinteeseen on mahdollisuus tutustua Saamelaismuseossa Inarissa
ympärivuotisesti ja Sevettijärven perinnetalossa kesäisin. Vuosittain järjestetään
monia tapahtumia, joissa kolttasaamelainen perinne ja kulttuuri ovat esillä.
|