Koltta-alue

Pohjanmaalta takaisin pohjoiseen

Kolttien muutto Petsamosta Inariin: Petsamonkylän saamelaiset sijoitettiin Nellimin alueelle, Paatsjoenkylän saamelaiset Keväjärvelle ja Suenjelin eli Suonikylän saamelaiset Sevettijärven-Näätämön alueelle. Kartta avautuu isompana klikkaamalla.. Kartta: Saamelaismuseo Siida

Alun perin - toisen maailmansodan jälkeen, kun oli palattu evakkotaipaleelta Pohjanmaalta - asuttiin jonkin aikaa tilapäisillä asuinpaikoilla. Kuka asui lähellä entisiä kotiseutuja Luton kairassa, kuka sota-ajalta jääneissä parakeissa ja korsuissa Nangujärven ja Tsarmijärven seuduilla, kuka tiettömien taipaleiden takana säilyneissä lapintaloissa Inarijärven pohjoispuolella lopullista sijoituspäätöstä odotellen.

Lopullisia asuinpaikkoja petsamonsaamelaisille alettiin osoittaa 1940-luvun lopulla. Lailla eräiden kolttien asuttamisesta määriteltiin ns. koltta-alue itäosiin Inarin kuntaa, valtion maille.

Koltta-alueen sisällä koltta-asutus keskittyi erityisesti Nellimin, Keväjärven ja Sevettijärven alueisiin. Petsamon lapinkylän koltat sijoitettiin Nellimin alueelle, Paatsjoen lapinkylän koltat Keväjärvelle ja Sevettijärven Rautujoelle sekä Suonikylän koltat pääosin Sevettijärven alueelle.

Sevettijärven alueelle rakennettiin valtion toimesta 52 uudistaloa, "kolttakotia", Nellimin ja Pikku-Petsamon alueelle 43 ja Hyljelahteen kaksi. Kuvassa kolttakoti Sevettijärvellä 1950-luvulla. Kuva: Museovirasto

Teiden varsilla sijainneiden, sodan loppuvaiheessa tuhottujen asutusten tilalle kasvoivat uudet kylät palveluineen. Näin tapahtui Keväjärvellä ja Nellimissä. Kylien läpi kulkenut entinen Jäämerentie päättyi nyt vain Neuvostoliiton rajaan Virtaniemessä, josta ei enää ollut mahdollisuutta ylittää rajaa ja jatkaa matkaa eteenpäin. Sevettijärvelle nousi uusi kolttasaamelainen asutusalue 60 kilometrin matkalle Nitsijärveltä Kirakkajärvelle ulottuvana. Asutusalueelle ei ollut aluksi tietä; se sijaitsi hankalien maa- ja vesiyhteyksien päässä.