Helmikirjontaa, juuri- ja tuohitöitä, värttinälankaa…

Näkyvin ja näyttävin piirrekolttasaamelaisessa käsityössä on rikas helmikirjailun käyttö päähineissä, vöissä ja laukuissa, nykyään myös miesten verkatakeissa. Kolttasaamelaisen naisen päähineessä erotetaan tytön-, vaimon- ja leskenpäähineet. Päähine on aina peitetty huivilla. Vain kotona, omaisten läsnäollessa on voitu olla ilman huivia, pelkässä päähineessä. Miehet ovat käyttäneet talvisaikaan komeaa kettunahoin, helmikirjailuin, napein ja tupsunauhoin koristeltua verkalakkia.

Naisen pukuna käytetään venäläisellä ja karjalaisella perinnealueella yleistä olkainpukua, sarafania. Sen päälle puetaan hiuslaskoksin ja pitsein koristettu, tyköistuva pusero eli kurtta. Jalkineina on käytetty kesäisin pauloitettuja sisnanahkajalkineita ja talvisin karvakenkiä.

Lampaanvilla on ollut materiaalina sukkiin, vanttuisiin ja raanuihin. Villa on kehrätty värttinällä kulloiseenkin tarkoitukseen sopivan vahvaksi langaksi. Kolttasaamelainen vantus tunnetaan muodostaan, kuviomallistaan ja väriyhdistelmistään sekä liitetään tekijäänsä tai tietyn kylän tekijöihin. Vanha käsityöntekijä Marfa Orttonen tiivisti silti vanttuuntekoa koskevat opit yhteen lauseeseen: "Pakkanen on paras mallin opettaja!"

Kolttaraanu on alun perin valmistettu makuuraanuksi, johon on voitu kääräistä niin lapset kuin lampaatkin ahkiossa talvikylästä kevätpaikoille muutettaessa. Raanu kudotaan pystykangaspuissa paimentolaiskansojen tapaan kautta maailman. Menneitten vuosikymmenten tunnetut raanuntekijät Anastasia Moshnikoff ja Darja Jefremoff ovat olleet esittämässä raanuntekoa Seurasaaren Antinpirtissä 1950-luvulla. Raanunteko kaikkine yksityiskohtineen on tuolloin tallennettu myös filmille.

Tuohi- ja juurityöt ovat kuuluneet erityisesti suonikyläläisten käsityötaitoihin. Kasvoihan heidän sukualueillaan sekä mäntyjä että koivuja. Juuritöitä tehtiin sekä männyn että koivunjuuresta: vasuja, vakkoja, sokerikkoja… Tuohiastioita tehtäessä juurta käytettiin ompelemiseen. Juurityötaidon on siirtänyt kolttasaamelaisten nykypolville käsityöntaitaja Domna Fofonoff ja hänen työtään on jatkanut käsityömestari Matleena Fofonoff.

Tanja Sanilan kuvitus

Lähes kaikilta kolttasaamelaisen perinnekäsityön osa-alueilta on järjestetty koulutusta Sevettijärvellä, Nellimissä ja Keväjärvellä. Taitojen siirtymiseen on hyvät edellytykset olemassa. Perinnekäsitöitä tehdään jonkin verran myös myyntiin ja niitä on saatavilla Sevettijärveltä, Inarista ja Nellimistä.

Kolttasaamelaista syntyperää olevat kuvataiteilijat Tarja Sanila ja Virpi Jefremoff ovat töissään kuvanneet kolttasaamelaisten elämää, perinteitä ja pukimia. Tarja Sanilan töitä on käytetty kirjojen kuvituksina ja niitä on painettu myös korteiksi.