Maahisten luona maan alla

Minna Saari, 11 v, Lapua

Mikko oli tulossa koulusta, kun hän päätti oikaista metsän läpi niin hän säästäisi aikaa, mutta toisin kävi. Kun Mikko tuli metsään hän huomasi puun takana jonkun. Mikko meni lähemmäs ja hän huomasi pienen poika hahmon aivan kuin maahisen. Mikko oli kerran lukenut maahisista ja että ne asuivat metsässä, mutta Mikko ei vielä silloin ollut uskonut maahisiin vasta kuin nyt kun hän itse omin silmin näki sellaisen. Maahinen oli pieni ja pyöreä se ei puhunut mitään hän tarttui Mikkoa kädestä ja lähti juoksemaan niin lujaa että Mikko meinasi monta keraa kaatua matkalla. He saapuivat suuren tammen juurelle. Maahinen koputti tammen runkoon. Salaovi aukesi ja siinä samassa he syöksyivät vinhaa vauhtia maan alle. Mikkoa pelotti, koska Mikko ei ollut koskaan ollut maan alla tai missään sellaisessa paikassa mistä äiti ei olisi tiennyt. Maan alla oli pimeää ja tunkkaista. Mikon oli vaikea hengittää. Hän huitaisi maahista ja sanoi vaikka tiesi että maahinen ei ymmärtäisi. Sitten Mikko ajatteli että hänhän voisi kädellä jotenkin elehtiä, että hän haluaisi ulos. Maahinen katsoi aluksi Mikkoa kummastuneena, mutta sitten kuin taikasauvan iskusta Mikko oli takaisin maan pinnalla. Mikko ei kertoisi kotona, että oli tavannut maahisen, koska äiti ja isä eivät varmasti uskoisi, mutta nyt Mikko tietäisi seuraavan päivän aineen aiheen: Maahisten luona maan alla.