Variksenmarja t. kaarnikka

Empetrum nigrum

Variksenmarja on ollut yksi tärkeimmistä käyttömarjoista ja siksi sitä on kutsuttu pelkäksi “marjaksi” (muorji). Variksenmarjoja saatettiin lisätä leipään tai puuroon tai syödä kalanmaksan ja mädin kanssa. Yleensä variksenmarjaa syötiin kuitenkin sellaisenaan. Sitä käytettiin kuumeen, päänsäryn ja väsymyksen hoitoon sekä keripukkia aiheuttaneen C-vitamiinin puutoksen ehkäisyyn. Variksenmarjan varvuilla puhdistettiin perattu kala. Varpuja myös poltettiin kodassa tai kotieläinten lähellä räkkähyönteisten karkottamiseksi.Variksenmarjasta saadaan erinomaista mehua joko keittämällä tai sitruunahapolla uuttamalla. Talvimarjoiksi poimitaan sellaisia marjoja, jotka eivät vielä ole pehmenneet.

Pohjolassa variksenmarjaa esiintyy kahta alalajia: etelän- ja pohjanvariksenmarja. Pohjois-Suomessa yleinen pohjanvariksenmarja tuottaa lähes joka vuosi hyvän sadon, kun taas etelänvariksenmarja marjoo harvoin. Pohjanvariksenmarja viihtyy kankailla, soilla ja paljakoilla.