Kataja

Juniperus communis

Kataja suojasi sairastumiselta, lääkitsi ja puhdisti ihmiskehoa ja rakennuksia. Sen katsottiin auttavan astmaan, kylmettymiseen ja kuumetautiin. Katajanhavuliemellä puhdistettiin astioita ja rakennuksia. Katajavedellä pestyistä hiuksista tuli puhtaat ja kiiltävät ja hiustenlähtö väheni. Liemen juominen ja siinä kylpeminen puhdisti ihmistä. Lientä annettiin myös lehmille. Katajan savua on käytetty sääskisavuna ja kaloja savustettaessa. Palavalla katajalla karkotettiin ennen vanhaan myös pahoja henkiä. Katajan sinistyneitä marjoja kerätään ja kuivataan. Katajanmarjateen puhdistava ominaisuus auttoi virtsavaivoissa ja vatsavaivoissa ja hinkuyskässä.

Kataja kasvaa Suomessa yleensä pensasmaisena, paljakalla jopa maanmyötäisesti. Käpy on kaksikotinen ja marjamainen. Katajanmarjat kypsyvät vasta kolmantena vuonna kukkimisesta, jolloin ne muuttuvat vihreistä sinisiksi. Puuaines on tuoksuvaa. Marjoissa on haihtuvaa öljyä, joka sisältää mm. kamferia, parkkihappoja ja C-vitamiinia. Myös lehdissä on C-vitamiinia ja lisäksi kivennäisaineita ja proteiinia. Kataja on hidaskasvuinen ja voi elää jopa 2000 vuotta vanhoiksi.