Marjoja on syöty erityisesti tuoreena sellaisenaan. Ennen niistä tehtiin myös ns. meastu-nimistä ruokaa joko kalan (guollemeastu) tai lihan (biergomeastu) kanssa. Kalasta meastu valmistettiin siten, että keitettyyn ja ruodittuun kalaan sekoitettiin survottuja marjoja ja keittolientä tai maitoa. Inarista on säilynyt tieto, jonka mukaan mätiäkin syötiin marjojen kanssa ”mätimeastuna” lisäämällä mätiin kolmannes mustikoita. Marjoja voitiin lisätä myös kala- tai lihaliemeen tai pettuvelliin tai nauttia maidon tai viilin kanssa. Marjoja säilöttiin talven varalle jäädyttämällä upottamalla ne ympäri vuoden sulana pysyvään lähteeseen.
Marjoissa on paljon hyödyllisiä aineita kuten esimerkiksi C-, A-, E- ja B-vitamiineja, rasvahappoja, flavonoideja ja mineraaleja. Uusimpien tutkimusten mukaan pohjoiset luonnonkasvit sisältävät enemmän näitä tehoaineita kuin eteläisemmässä Suomessa kasvavat. Tähän vaikuttavat kasvien kasvuolosuhteet, päivänvalon määrä ja vähäravinteinen maaperä.
