Buđaldeamit

Stálu dáigi| Valimus heargi | Guolgastállu | Náhkke-marakassi

"Stálu dáigi"

3 dl nisojáffut
2 dl (dahje veahá unnit) sálti
2 bb (borranbaste) tapeahttalistterjáffut
1 dl čáhci

Seagut vuos goikkisin nisojáffuid, sáltti ja listterjáffuid. Lasit seaguhussii čázi ja duhppe dássidis dáigin. Juos dáiggis šaddá menddo garas ja suohkat, de fertet lasihit čázi.

Go dáigi lea gárvvis, de sáhtát laíbugoahtit ealliid dahje olbmuid hámaid ja feara maid. Dáiggi sáhttá maiddái vurket ja geavahit nuppe háve. Muhto govčča fal dáiggi plastihkain bures, amas beassat goikat.

Dáigi mii lea 0,5 cm assosaš dárbbaša 1 diimmu goikadanáiggi 75°C uvnnas.

Go hámat leat goikan, de daid sáhttá málet dahje vuoidat Master medium* -vuoidasiin dahje dábálaš láhkain.

Seađat gal muittuhit mánáide, ahte stáludáiggi ii oaččo borrat.

*)Master medium lea plastihkkavuoiddas, mas šaddá šelges ja čađačuovgi olggoš dego láhkka. Dasa sáhttá seaguhit buotlágan čáhcemálaid vaikko beali iežas ektui, nugo gárvvesmála (Ready mix) dahje ivdnepulvariid ja čázi.

"Valimus heargi"

Ávdnasat:
maŋgga ivdnásaš silkebáttit
čoarvegeažit
muorrasoappit

Reaiddut:
sahá
sáttobábir
giehtabovra
niibi

Fuobm! Go ráhkada dákkár duhkorasaid, de ferte fuobmášahttit mánáide, ahte čoarvvit sehtet leat sullii seamma sturrosaččat, soappit seamma gassosaččat ja báttit seamma guhkit.

Ávnnasteapmi:
Oza vuogas čoarvebihtá dahje sahá čoarvvis geaži, sullii 20 cm guhkkosačča. Oza muttát soappi dahje sahá dan sullii 40 cm guhkkosažžan.

Duddjon:
Boga čoarvái ráiggi. Likte čoarvegeaži šallagin sáttobáhpáriin. Mihtit vaikko 4 m. guhkkosaš silkebátti. Ceahkas niibbiin muorrasoappi gaskkamuddui ceahki, masa čánastat bátti nuppi geaži. Bátti nuppi geaži fas cokka čoarvegeaži ráigái ja čuolbmat bures gitta.

Lujávrelaš duhkoraddan: "Valimus heargi"

Silkebáttit, duhkorasláhkai heargelávžžit leat iešguđege ivdnásaččat. Gilvaleaddjit válljejit iežaset mielamielde hearggi alcceseaset. Buohkat njulgejit bátti, man geažis lea čoarvi. Váldet gihtii soappi, man doallabehtet guktuid gieđaiguin goappáge geažis gitta. Gilvaleaddjit čužžot sárgá duohken. Vuolginmearkka maŋŋá buohkat giessagohtet soappi birra bátti ja seammás gessojit čoarvvit gilvaleaddjiid lusa. Guhte ovddimuš lea giessán čoarvvi gitta soappi rádjai, lea vuoitán gilvvu ja sus lea valimus heargi.

"Guolgastállu"

Ávdnasat:
-likkut dahje jievttat
-láđđi
-tekstiilaliibma
-suotnaárpu

Reaiddut:
-skierat
-áibmi
-ráiganbasttat

Duddjon:
Vaja guokte jorba bihtá neskojuvvon duoljis dahje gápmasis. Luvvat bihtáid ja bija asebeliid oktii. Guolggavuoles (beaskit sávdnjemuni) ravddaid ja goaro daid oktii badjelsávnniin. Vaja čalmmiid, njuni ja njálmmi láđđis dahje sisttis. Goaro dahje liibme daid guolgastállui.

Nuoramusat sáhttet liibmet bihtáid oktii tekstiilaliimmain, juos eai biđe goarrut.

Náhkke-marakassi / - čuojanas

Ávdnasat:
bohcco náhkki
liidni
hearttaid ja riissaid
spábba (omd. tennisspábba)
soabbi 20-30 cm

Duddjon:
Navilduvvon bohcconáhkki, mii lea neskojuvvon ja ostejuvvon, muhto ii lidnejuvvon. Dán barggu áigge náhkki dollo njuoskkasin. Ráhkat minstara liinnis spáppa birra. Fuomáš čatnanmuni.

Sárggo ja vaja minstara mielde náhkis jorba bihtá. Njuoska náhkki vanahuvvo spáppa birra ja čávgehuvvo gummebáttiin. Divtte goikat čoaskalágan lanjas, muhto ii áibbas goikkisin omd. ija badjel. Fuob. Vuoktagoikadanmašiinnain sáhtát goikadit oalle johtilit.

Váldde spáppa várrugasat eret ja hábme náhkkespáppa jorbbasin. Cokka hearttaid ja riissaid miela mielde, dahje dušše hearttaid dahje riissaid (ii menddo olu). Cokka muorrasoappi čuojanasa sisa 3-4 cm ja čana čavga gitta njuoska náhkkegarccain. Divtte čuojanasa goikat bures ahte náhkkespábba garrá. Mađe garrasat čuojanas, dáđe buorebut čuodjá.