Tunturikoivu

Betula pubescens ssp. czerepanovii

Tunturikoivu on ollut saamelaisille tärkeä puu juuri sen vuoksi, että se kasvaa puurajaan saakka. Ns. duoggemuorat ovat pienikokoisia koivuja, joiden ”oksatakut” riippuvat alaspäin. Duoggemaras Utsjoella on tiheäkasvuinen paikka, josta hädin tuskin pääsee läpi.

Tunturikoivu on hieskoivun pohjoinen tunturiseuduilla viihtyvä alalaji, jota aiemmin pidettiin omana lajinaan. Tunturikoivu on usein vain parimetrinen, monirunkoinen ja mutkainen, mikä johtuu talven runtelevista olosuhteista, etenkin tuulesta. Tunturikoivu muodostaa metsänrajan Fennoskandian tunturialueilla eteläisestä Norjasta Kuolaan. Tämä on harvinaista, sillä yleensä kuusi muodostaa metsänrajan. Tunturikoivun arvellaan syntyneen hieskoivun ja vaivaiskoivujen risteytymisten tuloksena jääkauden loppuvaiheilla Norjan rannikolla. Vaivaiskoivun perimä näkyy muodon lisäksi ruskan punertavissa väreissä.