Niittysuolaheinä

Rumex acetosa

Suolaheinän nuoria lehtiä voi kerätä koko kesän ajan. Suolaheinäkeitos vaatii pitkän keittoajan ja sitä täytyy sekoittaa koko ajan “sulamiseen” saakka, jopa 4-7 tuntia. Suolaheinää keitettiin pitkin kesää ja joskus keitokseen laitettiin myös väinönputkea. Suolaheinä hapattaa maidon. Ennen suolaheinää laitettiin poronmaitoon, jotta se säilyisi hyvin puuastiassa tai poronvatsassa. Entisaikaan suolaheinä oli hyvin tärkeä kasvi. Saamelaiset Jukkasjärveltä Aviovaaraan saakka kertoivat 1750-luvulla, että yksi syy kesäiseen rannikolle jutaamiseen oli siellä runsaana kasvava suolaheinä.

Suolaheinä sisältää oksaalihappoa, joka saattaa vahingoittaa munuaisia. Oksaalihappoa sisältävien vihannesten kanssa täytyy samalla nauttia maitotuotteita. Suolaheinää voi nykyään nauttia mm. maidon, jogurtin tai piimän kanssa.

Niittysuolaheinä on 30–80 cm korkea monivuotinen ruoho. Lehdet ovat nuolimaiset ja punaiset kukat sijaitsevat haaraisessa latvakukinnossa. Niittysuolaheinä on yleinen laji lähes kaikkialla Pohjolassa, Suomen tunturialueilla tavataan sen pohjoista alalajia (ssp. lapponicus). Viihtyy etenkin niityillä ja pientareilla.